Melodiasoittaminen munniharpulla tapahtuu ylä-äänien kautta, mikä eroaa pelkästä rytmisoittamisesta huomattavasti. Toisaalta melodiasoittoa parempi termi on polyfoninen soitto, koska näppäilyllä, hengityksellä ja erilaisilla efekteillä joudutaan aina rytmittämään melodian kulku. Ylä-äänet on myös opittava kuulemaan, jotta melodiasoitto munniharpulla ylipäätään onnistuu.
Melodiasoitto on hyvä aloittaa asteikkojen soittamisella. On kuitenkin suositeltavaa jo heti aluksi kokeilla soittaa joitakin yksinkertaisia tuttuja melodioita, mitkä auttavat melodiasoiton omaksumista. Säveliä saadaan aikaan liikuttamalla kieltä suussa edestakaisin. Tämä on helpoin ymmärtää siten, että viheltää ilman ääntä. Tärkeä asia muistaa on, että ylä-äänien selkeys ja kuuluvuus ovat harppukohtaista. Tästä syystä melodiasoittaminen onnistuu toisilla harpuilla paremmin ja toisilla huonommin. Kaikki munniharput ovat aina enemmän tai vähemmän yksilöitä, ja siksi myös saman tekijän harpuista voi löytyä huomattaviakin eroja. Toisaalta jos tekijä on hyvä, harput ovat yleisesti ottaen n. 98 %:isen identtisiä, mikä on tärkeä asia esim. esiintyjälle.
KATSO VIDEO
