{"id":198,"date":"2019-02-19T08:05:20","date_gmt":"2019-02-19T08:05:20","guid":{"rendered":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/?page_id=198"},"modified":"2019-02-23T09:03:17","modified_gmt":"2019-02-23T09:03:17","slug":"soittotekniikka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/soittotekniikka\/","title":{"rendered":"Soittotekniikka"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-embed-youtube wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Heikki Lahti: Varilan Tiltan polkka\" width=\"840\" height=\"473\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/GU5MDkMGLqA?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Heikki nauttii kun on tiukka tahti Varilan Tiltan polkassa Kaustisen soittosalissa 2008.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap\">Olennaisinta Heikki Lahden soitossa oli rytmi. Sen sai aikaan oikean k\u00e4den tarkka ja voimakas plektraty\u00f6skentely. <\/p>\n\n\n\n<p>Toinen huomion arvoinen seikka on soiton nyanssit, \u00e4\u00e4nen voimakkuudenvaihtelut ja soinnin muuntelut, jotka tulevat esiin hitaammissa kappaleissa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8221;My\u00f6s tauko on musiikkia.&#8221; <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Tempon vaihteluilla on suuri merkitys luomaan soittoon ilmavuutta ja \u201dsvengi\u00e4\u201d. Vaikka rubatojen ja taukojen k\u00e4ytt\u00f6 on harvinaista suomalaisessa pelimannimusiikissa, olivat ne k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Heikin musiikissa. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8221;Ennen jotkut soittivat niin, ett\u00e4 kaikki kielet r\u00e4misiv\u00e4t koko ajan, mutta itse en ole sellaisesta koskaan innostunut.&#8221;<\/p><p><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Heikin soittoa leimasi varmuus ja puhtaus. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 &#8221;r\u00e4mpytys\u00e4\u00e4ni\u00e4&#8221; ei kuulunut, vaan mandoliinista soi vain ne \u00e4\u00e4net jotka pitikin. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>\u201dMulla on koko ajan ollut pyrkimys siihen, ett\u00e4<br> mandoliinia soitetaan mahdollisimman puhtaasti ja kauniisti.\u201d <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oikea k\u00e4si<br><\/h2>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p> \u201dVasen k\u00e4si on teknikko, oikea on taiteilija!\u201d <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Heikin mielest\u00e4 plektran k\u00e4ytt\u00f6 on mandoliinin soiton vaikein osa-alue. Plektroina Heikki k\u00e4ytti Gibsonin H eli 0,91 mm paksuista plektraa. Eri kappaleissa ja eri soittimilla plektra voi my\u00f6s vaihtua ohuempaan.  <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/Plektra.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-272\" width=\"72\" height=\"72\" srcset=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/Plektra.jpg 355w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/Plektra-150x150.jpg 150w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/Plektra-300x300.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 72px) 85vw, 72px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Heikin soitossa \u00e4\u00e4nen voimakkuuden vaihtelut liittyiv\u00e4t usein my\u00f6s tremolon tiheyteen siten, ett\u00e4 tremolon tihentyess\u00e4 my\u00f6s sen voimakkuus lis\u00e4\u00e4ntyi. Vastaavasti tremolon hidastuessa, my\u00f6s sen voimakkuus v\u00e4heni. <\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s plektran asento voi voimakkaammissa kohdissa olla t\u00e4ysin kielien suuntainen ja hiljemmiss\u00e4 kohdissa enemm\u00e4n diagonaalinen. Diagonaalisuus eli plektran kulma kieliin vaikuttaa \u00e4\u00e4nen s\u00e4vyyn. T\u00e4ysin samassa suunnassa kielten kanssa oleva plektra saa aikaa eritt\u00e4in ter\u00e4v\u00e4n ja voimakkaan \u00e4\u00e4nen, kun taas pienikin diagonaalinen muutos aiheuttaa pehme\u00e4mm\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4vyn.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s \u00e4\u00e4nen v\u00e4riin liittyv\u00e4t kielen soittokohdat, joko otelaudan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (<em>sul tasto<\/em>) tai l\u00e4hell\u00e4 tallaa (<em>sul ponticello<\/em>) vaihtelevat, samoin kuin vaihtelevat plektran soittokulmat ja tremolojen nopeudet. Glissandot eli liu\u2019utukset olivat mukana Heikin soitossa, samoin kuin oikealla k\u00e4dell\u00e4 tapahtuva kielten soinnin vaimentaminen eli demppaus. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed-youtube wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Heikki Lahti: Rannan Santerin Polkka\" width=\"840\" height=\"473\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/T-Zj-GiE29Q?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Polkka onnistuu banjomandoliinillakin (kuulosuojaimien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suositellaan). <br>Seuraa <strong>plektran<\/strong> k\u00e4ytt\u00f6\u00e4!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Yhdell\u00e4 plektran n\u00e4p\u00e4yksell\u00e4 soitettavia triolitrillej\u00e4 Heikki ei k\u00e4ytt\u00e4nyt kovin runsaasti, vaan h\u00e4n soitti triolitrillien jokaisen s\u00e4velen nopeasti erikseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Huilu\u00e4\u00e4ni\u00e4 Heikki k\u00e4ytti varsinkin valssien viimeisen\u00e4 s\u00e4velen\u00e4. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on Kyynelvalssin viimenen huilu\u00e4\u00e4nell\u00e4 soitettu s\u00e4vel, kyynel.<\/p>\n\n\n\n<p>Plektran n\u00e4pp\u00e4ilysuunnassa Heikki k\u00e4ytti tyyli\u00e4, jossa tahdin ensimm\u00e4inen nuotti sek\u00e4 kaikki 1\/8\u2013nuottia pidemm\u00e4t aika-arvot n\u00e4p\u00e4t\u00e4\u00e4n alasp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed-youtube wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio wp-embed-aspect-16-9\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Heikki Lahti: Plektran k\u00e4ytt\u00f6 jenkassa\" width=\"840\" height=\"473\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/flVwplCFo9c?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Heikin jenkan soittoa Orivedell\u00e4 2012.<br>Seuraa <strong>plektran <\/strong>k\u00e4ytt\u00f6\u00e4!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tremolossa n\u00e4pp\u00e4ily on vuorottaista yl\u00f6s-alas-n\u00e4pp\u00e4ily\u00e4 joko 1\/16-nuotteina tai hitaampina tai triolikahdeksasosina. Tremolo perustuu ranteen liikkeeseen, ei kyyn\u00e4rvarren liikkeeseen. Tremolon nopeus ja voimakkuus vaihtelevat tulkinnan mukaan. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8221;Eero sanoo, ett\u00e4 me ollaan sellasen hitaan tremolon soittajia, mutta m\u00e4 valkkaan senkin. \u2013 \u2013 Niinku Varisevissa lehiss\u00e4 kun m\u00e4 soitan tarara, tarara, tarara, niit\u00e4 trioleita, mutta sitten siell\u00e4 on ne tiiduudaa tiiduudaa, ne on kvarttoleita.&#8221; <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Oikean k\u00e4den kyyn\u00e4rvarsi lep\u00e4\u00e4 soittimen yl\u00e4kulman p\u00e4\u00e4ll\u00e4.  Oikea k\u00e4si on irti soittimen kannesta siten, ett\u00e4 vain pikkusormi voi hipaista kantta tai oikean k\u00e4den k\u00e4mmen voi olla l\u00f6ys\u00e4sti tallan tuntumassa. <em> <\/em><\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8221;Polkassa t\u00e4ytyy jonkinlainen kontakti olla \u201dmaahan\u201d. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vasen k\u00e4si<\/h2>\n\n\n\n<pre class=\"wp-block-verse\"><strong>Mandoliinilla voidaan soittaa viulun tapaan eri asemista, jolloin etusormen paikka otelaudalla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n aseman. Sormet asetellaan otelaudalle tavallisesti  koko-  tai  puolis\u00e4velaskeleen  p\u00e4\u00e4h\u00e4n  toisistaan  otelaudan  p\u00e4\u00e4st\u00e4  lukien. Asemasoitoissa etusormella painetaankin esimerkiksi D-kielen viidennest\u00e4 v\u00e4list\u00e4, jolloin on helpompi soittaa tulevat korkeat s\u00e4velet muilla sormilla. Asemanvaihdokset helpottavat soittoa ja ovat usein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 soitettaessa nopeita s\u00e4velkulkuja, joissa joudutaan soittamaan hyvin laajoja juoksutuksia aivan etulaudan tallan puoleisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4.  <\/strong><\/pre>\n\n\n\n<p>Vasemman k\u00e4den sormituksessa etusormi painaa ensimm\u00e4isest\u00e4 ja toisesta v\u00e4list\u00e4, keskisormi kolmannesta ja nelj\u00e4nnest\u00e4 v\u00e4list\u00e4, imet\u00f6n viidennest\u00e4 ja kuudennesta v\u00e4list\u00e4. Erikoinen yksityiskohta on sek\u00e4 nopeissa ett\u00e4 hitaissa kappaleissa tapahtuva vasemman k\u00e4den nimett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tai pikkusormella tapahtuva vapaan kielen sammuttaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isest\u00e4 asemasta soitettaessa vasen k\u00e4si on otelaudan al-kup\u00e4\u00e4ss\u00e4, joka mahdollistaa vapaiden kielten k\u00e4ytt\u00e4misen. T\u00e4m\u00e4 on tavallisin asema mandoliinia soitettaessa. Heikki k\u00e4ytti my\u00f6s muista kuin ensimm\u00e4isest\u00e4 asemasta soittoa. T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Mutkankiver\u00e4, jossa osa kappaleesta soitetaan kolmannesta asemasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lentopalloharrastuksella oli vaikutusta my\u00f6s soittotekniikkaan. Vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 pallo katkaisi j\u00e4nteen vasemmasta pikkusormesta, joten se ei toiminut kunnolla. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8221;Olen joutunut soveltamaan Janko Reinhardin tyyli\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 kolmellakin sormella p\u00e4rj\u00e4\u00e4.&#8221; <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Heikki ei pyrkinyt matkimaan mandoliinin soitollaan enemp\u00e4\u00e4 viulua, kuin muitakaan soittimia vaan korostaa soitossaan mandoliinin omaa persoonallisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 Oriveden mandoliinikurssilla 2012 tallennetussa videossa Heikki soittaa Oginskin poloneesin mandolalla. V\u00e4lill\u00e4 Heikki soitti my\u00f6s muista kuin 1. asemasta eli kaulalta. Ja Katja Lampinen oli tietysti komppaamassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed-youtube wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Heikki Lahti, mandola: Ogiskin poloneesi\" width=\"840\" height=\"473\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/HxVeeb37xKE?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>V\u00e4lill\u00e4 Heikki soittaa mahdolan kaula-asemista. <br>Seuraa <strong>sormitusta<\/strong>!<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olennaisinta Heikki Lahden soitossa oli rytmi. Sen sai aikaan oikean k\u00e4den tarkka ja voimakas plektraty\u00f6skentely. Toinen huomion arvoinen seikka on soiton nyanssit, \u00e4\u00e4nen voimakkuudenvaihtelut ja soinnin muuntelut, jotka tulevat esiin hitaammissa kappaleissa. &#8221;My\u00f6s tauko on musiikkia.&#8221; Tempon vaihteluilla on suuri merkitys luomaan soittoon ilmavuutta ja \u201dsvengi\u00e4\u201d. Vaikka rubatojen ja taukojen k\u00e4ytt\u00f6 on harvinaista suomalaisessa pelimannimusiikissa, &hellip; <a href=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/soittotekniikka\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Soittotekniikka&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-198","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":45,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":436,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/198\/revisions\/436"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}