{"id":513,"date":"2022-07-04T13:50:46","date_gmt":"2022-07-04T13:50:46","guid":{"rendered":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/?page_id=513"},"modified":"2022-07-05T06:44:11","modified_gmt":"2022-07-05T06:44:11","slug":"mandoliinin-maailmanhistoria-kaksoisvirroilta-kammareihin","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/mandoliinin-maailmanhistoria-kaksoisvirroilta-kammareihin\/","title":{"rendered":"UUSI KIRJA: Mandoliinin maailmanhistoria &#8211; Kaksoisvirroilta kammareihin"},"content":{"rendered":"\n<p>Sauli Heikkil\u00e4 teki kirjan mandoliinista ja mukana on paljon tietoa my\u00f6s mestaripelimanni Heikki Lahdesta. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1017\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image-1017x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-515\" srcset=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image-1017x1024.png 1017w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image-298x300.png 298w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image-150x150.png 150w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image-768x773.png 768w, https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-content\/uploads\/2022\/07\/image.png 1436w\" sizes=\"auto, (max-width: 709px) 85vw, (max-width: 909px) 67vw, (max-width: 1362px) 62vw, 840px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Mandoliini esimuotoineen on yksi musiikin historian vanhimmista ja monipuolisimmista instrumenteista. Ahtaimman taidek\u00e4sityksen mukaisesti mandoliini on tuomittu \u201dr\u00e4mpyttelysoittimeksi\u201d, koska se on aina ollut halvempi hankkia ja helpompi oppia kuin viritykselt\u00e4\u00e4n samankaltainen viulu. Kuitenkin mandoliinille on s\u00e4velletty jo barokkiaikana vaativia konserttoja, ja monissa etnisiss\u00e4 musiikkikulttuureissa, muun muassa Brasiliassa ja yhdysvaltalaisessa juurimusiikissa, mandoliini on arvostettu virtuoosisoitin.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisen kaltaisen mandoliinin juuret ovat Napolissa, ja Suomessa mandoliini saavutti alusta l\u00e4htien suosiota kansansoittimena. Se on helppo kuljettaa mukana, ja siksi \u201dmaniska\u201d p\u00e4\u00e4tyi soittajiensa matkassa my\u00f6s sotarintamille. Vasta 1970-luvulta l\u00e4htien mandoliinista on tullut konsertti- ja studiokelpoinen soitin, ja sittemmin mandoliininsoittajia on my\u00f6s alettu kouluttaa \u2013 tosin l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansanmusiikin koulutusohjelmissa ja kursseilla. Erityisen suuri mandoliinin merkitys on kansanmusiikissa, jossa soittimen uranuurtaja on mestaripelimanni, my\u00f6s opettajana ansioitunut Heikki Lahti (1934-2019). H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 on saanut arvoisensa huomion t\u00e4ss\u00e4 Sauli Heikkil\u00e4n kirjoittamassa teoksessa, jossa ovat esill\u00e4 my\u00f6s muut suomalaiset mandoliinin taitajat.<\/p>\n\n\n\n<p>Sauli Heikkil\u00e4 (s. 1959) on etnisten musiikkikulttuurien asiantuntija ja Kansanmusiikki-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja. H\u00e4n on aiemmin julkaissut muun muassa teoksen Kiehtova kurkkulaulu (2018).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sauli Heikkil\u00e4 teki kirjan mandoliinista ja mukana on paljon tietoa my\u00f6s mestaripelimanni Heikki Lahdesta. Mandoliini esimuotoineen on yksi musiikin historian vanhimmista ja monipuolisimmista instrumenteista. Ahtaimman taidek\u00e4sityksen mukaisesti mandoliini on tuomittu \u201dr\u00e4mpyttelysoittimeksi\u201d, koska se on aina ollut halvempi hankkia ja helpompi oppia kuin viritykselt\u00e4\u00e4n samankaltainen viulu. Kuitenkin mandoliinille on s\u00e4velletty jo barokkiaikana vaativia konserttoja, ja monissa &hellip; <a href=\"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/mandoliinin-maailmanhistoria-kaksoisvirroilta-kammareihin\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;UUSI KIRJA: Mandoliinin maailmanhistoria &#8211; Kaksoisvirroilta kammareihin&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-513","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/513","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=513"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/513\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":551,"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/513\/revisions\/551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pelimanni.net\/heikkilahti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}